Mennyttä jo kaikki ruskan kauneus

27.10.08

Näm kuvat olivat jotenkin tipahtaneet pois viime blogipostauksestani, joten lisään ne vielä tähän. Koko sunnuntain, siis eilisen päivän satoi ja tuuli, joka rikkoi usean, äänestämässä ehkä sateessa ja tuulessa kenties käyneen, kulkijan sateenvarjon. Niitä näkyi katujen varsilla risoina ja roskiksiin tungettuina matkani varrella lähes kymmenkunta kappaletta. Kävin äänestämässä vasta vähän ennen vaalipaikan sulkeutumista.

Äänestystulokset alkavat olla selvillä ja niistä voi lukea varmaan jokaisesta päivälehdestä. Ja tästäkin linkistä:

Tulospalvelu

Nyt voi olla hauskaa vilkaista myös Opettaja.tv:n sketsejä muutamista puolueista. En tiedä onko näitä näytetty lapsille kouluissa:

Kokoomus 45 sekunnissa

SDP 45 sekunnissa

Keskusta 45 sekunnissa

RKP 45 sekunnissa

Vihreät 45 sekunnissa

Perussuomalaiset 45 sekunnissa

Puut ovat nyt lähes kaikki paljaina, jokunen haapa vielä pitää tiukasti kiinni viimeisistä lehden rippeistään.

Suomen ruskaa voi käydä vielä vilkaisemassa opettaja.tv:n sivuilta ja oppia luonnosta ehkä vielä jotakin:

Opettaja.tv:n ruska

Emme olleet Jasminen kanssa tänään muualla kuin kotona. Jasmine katsoi taas elokuvia tietokoneella ja pelasi pelejä. Tytön vointi on selvästi huonontunut ja kipuja on nyt enemmän. Lauantai-illalla kävimme vielä kantakahvilassamme Lasipalatsissa kakkuteellä, vaikka granuja ei viimeisimmässä verenkuvassa enää pystytty laskemaan. Celebra menee kaksi kertaa päivässä ja Dolmedia puolikas. Dolmedia on varmaan lisättävä, jos Jeesus ei häntä auta. Taivaan kodissa Jasminella on varmasti parempi olla, mutta minulle tulee kovin yksinäistä ilman häntä. Jos Sinulla, joka luet tätä, on terveeksi tekemisen armolahja, rukoilethan Jasminen puolesta, että hän saisi vielä elää täällä maanpäällä. Ikänsä puolestahan hänellä olisi vielä elinaikaa jäljellä monta vuotta ilman tätä vakavaa sairautta. Kiitos, jos jaksat rukoilla tytön puolesta.

Helsingin syksyä

23.10.08 Se on sitten syksy.

Jos sitä ei muusta huomaa, niin ainakin siitä, että kohta kaikki puut ja pensaat ovat pudottaneet lehtensä. Vielä muutamia päiviä sitten Helsingin ruska oli vielä parhaimmillaan. Nyt tuosta väriloistosta ovat vain rippeet jäljellä. Yläkuvissa on samasta kohdasta otettu kuva 8.10. ja 20.10.

Lehtien väriloisto on tänä syksynä ollut mielestäni huomattavan upea. Olisi pitänyt ottaa kuvia paremmalla kameralla, mutta nämä kännykällä otetut ovat ihan OK näin blogikäyttöön. Kännykkäkameran megapixelit 1,3 ovat sopivat tähän tarkoitukseen. Digikamerani isommat pixelit ovat hyvät, mikäli mielin myydä kuviani tai teettää niistä vaikkapa julisteita.







Tässä vielä muutama kuva, joista syksyn tulon Helsinkiin huomaa hyvin.










Keskiviikkona 22.10. Jasminella oli taas lääkärikäynti K10:n Avolla. Hoitaja oli taas vaihtunut. M. oli siirretty takaisin Osasto K10:lle ja A. aloitti Avon puolella jälleen äitiysloman jälkeen. Hänellä on pikkuinen vuoden vanha vauva kotona, joten Avon päivävuorot sopivat kai hänelle paremmin kuin osaston kolmivuorotyö. Jasmine oli tyytyväinen kun sai Mirjan kanssa jatkaa taas rasian tekemistä.

Tytön veriarvot olivat jälleen trombosyyttien osalta kovin alhaiset, vain 7, vaikka niitäkaipitäisi olla muutama sata. Blasteja oli nyt jo 97%. Trombosyyttejä sitten taas tankattiin. Lähdimme kotoa klo 9:n jälkeen ja olimme kotona taas joskus klo 17:n aikoihin.

Jasmine halusi näyttää hoitajille huvipuistosta voittamiaan pehmoleluja, joten kirahvi ja leopardi olivat mukana. Koira unohtui kotiin.

Ennen kaikkea Jasmine halusi näyttää hoitajille kouluaikoina saamaansa mitalia. Hänellä on kaksi mitalia pallonheitosta ja toinen tuli nyt sattumalta vastaan, kun kissa ja koira olivat rikkoneet yhden Jasminen tavaralaatikoista. Kuvassa Jasmine esittelee ylpeänä pallonheitosta saamaansa mitalia.

Huvipuisto Helsingin Narinkkatorilla

Tässä härvelissä ihmiset näyttävät vempaimen ympärillä lentäviltä kärpäsiltä.

Sunnuntai 19.10.08

Eilinen päivä, siis lauantai meni tosi nopeasti. Ensin nukuimme myöhään ja sitten lähdimme Narinkkatorille, missä se englantilainen huvipuistoporukka oli vielä ainakin sen päivän. Jasmine on kovasti kaivannut Linnanmäki-käyntejä, mutta Lintsihän on jo kiinni. Joku valotapahtuma siellä on meneillään, mutten ole tullut ottaneeksi selvää, mistä siellä on kysymys.

Tässä vielä odotellaan laitteen käynnistymistä

Jasmine kiirehti heti ensimmäiseksi ison laitteen luo, jossa oli riippuvia keinuja yltympäriinsä. Arvelin sen olevan jokseenkin samanlainen kuin vastaavannäköinen vempain Linnanmäellä. Kyllähän tuo englantilaisten laite näytti hieman isommalta kuin Linnanmäen vastaava, mutta en tosiaan arvannut että sen sienimäinen yläosa voisi vielä olla liikkuva ja nousta ylös vinoon asentoon. Kyllä sitä sivustakin katsoessa melkein huimasi, mutta ennen kaikkea hirvitti, kuitenkin Jasmine tuli keinusta intoa puhkuen. Ihmiset näyttivät noissa keinuissa kiitäessään aivan laitteen ympärillä hyöriviltä kärpäsiltä.


Sitten ostimme vitosella vielä toisen satsin arpoja eilisen nipun lisäksi, vaan eipä onni suosinut tälläkään kertaa. Nyt kuitenkin jotkut näyttivät voittavankin jotain ja arpoja myytiin selvällä suomen kielellä kovaäänisen välityksellä kuuluttaen. Ilmeni, että arpojen numeroiden summa, riitti voiton saamiseen eli numerolla 21 olisi saanut valita minkä tahansa jättipehmon ja yhteissummalla 21 sai pienehkön pehmon. Tänään voittoarpoja näkyi löytyvänkin, toisin kuin eilen ja hyllytkin tyhjenivät sieltä täältä.

Jasmine olisi halunnut pariin laitteeseen, mutta oli niihin joko liian pitkä tai liian painava. Ne kun oli tarkoitettu lähinnä alle kouluikäisille. Sitten tyttöä harmitti pitkän aikaa eikä auttanut, vaikka hän sai heittää tikkaa ja onkia. Molemmista hän sai pehmoeläimen mukaansa.


Narinkkatori oli täpötäynnä ihmisiä niin lauantai-iltana kuin perjantainakin. Melu oli välillä sanoin kuvaamaton. Kaikenikäistä väkeä oli liikkeellä.


Välillä kävimme teellä Cafe Javassa, josta löytyikuin löytyikin gluteeniton muffinssi tytön teen pidikkeeksi. Pomppulinna jäi kokeilematta. Kun Jasmine olisi mennyt siihen, se oli jo tyhjennetty.


Kahvilasta lähdimmekin sitten oikopäätä tapaamaan Siru-siskoa. Jasmine vei Sirulle leopardi-pehmon, jollaisen hän oli juuri saanut itselleenkin ja jonka hän oli varta vasten käynyt vielä hankkimassa tikanheittopaikasta siskoaan varten. Yhdessä tytöt katselivat ensin vähän aikaa telkkaria ja piirtelivät sitten vielä jonkin aikaa.

Ilta olikin jo pitkällä, kun vihdoin suunnistimme kotia kohti, missä molemmat karvaiset ystävämme olivat meitä ovella vastassa.

Jasmine jaksoi vielä tehdä pikku lenkin Puhin kanssa, mutta kotiovellapa Puh ei ollutkaan ulkoilutukseen vielä tyytyväinen, vaan viipotti karkuun portaita alas rapun ulko-ovelle. Niinpä Jassu jäi kissa Mikun kanssa sisälle ja minä lähdin vielä vähäksi aikaa Puhin kanssa ulos.

Minttusuklaakakkua teen kanssa ja Tivoli Narinkkatorilla

Lauantai 18.9.08

Huomasimme äskettäin, että Jasminen Mikku-kisusta ei ole oikastaan lainkaan kuvia. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että Mikku on nykyisin sisäkissa, mutta Leon, siis Nalle Puh -koiran kanssa ulkoillaan noin kolme kertaa päivässä ja kuvia tulee nyt kännykkäkamera-vaiheessa otettua pääasiassa ulkona. Kännykuvista ei sisällä, ilman erikoiskirkasta valoa, tule muuta kuin suhrua.

No, nämäkin kuvat on otettu sisällä. Yökuvaussäädöllä siitä tuli kohtalainen ja tuo hyvin esiin miten viehko kaveri Mikku-kissa on, vaikka se leikattu kolli onkin, ja sen puolen myös, että kaikki on Mikun mielestä sille sallittua: siis minne vain kiipeäminen, minkä tahansa pudottaminen ja missä vain nukkuminen ja minkä tahansa tavaran päällä oleskeleminen.
Lelukoira on onkimalla saatu palkinto ulkolaisten pitämästä tivolista.

Lelukoirakuvat on otettu eilisiltana myöhään, niin kuin kissa Mikunkin kuva, sen jälkeen kun tulimme kaupungilta. Olemme tälläkin viikolla olleet kakkukahveilla Lasipalatsin kahvilassa, tai siis kakkuteellä pari kertaa ja eilisiltana tutustuimme vielä myös tivolitouhuun Narinkkatorilla. Tosin niin myöhään, ettemme voineet enää mennä mihinkään laitteisiin. Jasmine onki kuitenkin hauskan pehmolelun itselleen, mutta arpajaisonnea hänellä ei tällä kertaa ollut.


Ostin Jasminelle 15 arpaa vitosella, kolmella eurolla olisi ollut myynnissä 6 arpaa. Muita vaihtoehtoja ei ollutkaan. Monet olivat ostanet arpoja, avattuja arpoja oli ainakin kaksi isoa saavillista. Pehmoja näytti joka paikka notkuvan. Tuli sellainen olo, että huijataanko arpojen ostajia, kun ainoastaan numerolla 21 olisi voittanut. Mahtoikonumeroa 21 olla edes arpojen joukossa. Ja jos oli, niin montako? Miksi viimeistä edellisenä päiväkin pehmoja oli joka paikka täynnä? Ihan kuin kukaan ei olisi voittanut mitään koko aikana. Eivät osanneet kunnolla ainakaan suomea. Melkein kaikki tekstit olivat englanniksi. Vaikuttivat kuitenkin aivan jostain Itä-blokin maasta tuleilta.

Jos mahdollista, menemme Jasminen mieliksi tänään vielä sinne tivolipaikkaan (entisen linja-autoaseman ympärille rakennettuun "Linnanmäkeen") Narinkkatorille, joka on enää tämän päivän Helsingissä. Se on tullut jostain muualta Euroopasta, en vain tiedä mistä. Minneköhän heidän matkansa jatkuu?

Pitkiä elokuvailtoja

Perjantai 17.10.08

Jasmine on halunnut viime päivinä olla kotona ja pelata tietokonepelejä. Hän löytää netistä aina uusia pelejä ja onkin niissä sangen taitava. Myös dvd-elokuvia on taas katsottu monena iltana. Niiden takakannessa lukee kesto minuutteina ja jos ei mieti, mitä 180 minuuttia on tunneissa, niin huomaa istuvansa elokuvan ääressä tunnista toiseen. Aika minuutteina näyttää lyhyemmältä kuin ajan ilmoitus tunteina. Varmaan samanlaista harhaa kuin hintailmoitus, jossa viimeisenä onnumero yhdeksän (eli 2,99 voi älkkiä ajatellen tuntua vähemmältä kuin 3,00. Tähänhän monet kauppiaat panevat toivonsa).

Nämä viime aikoina katsomamme elokuvat ovat Panvisionin dvd-leffoja ja ovat olleet yleensä noin kolmen tunnin mittaisia. Olenkin yleensä nyt varautunut pitkään katseluaikaan, mutta kun katsoimme ensimmäistä kertaa tämän sarjan elokuvaa Jeesuksesta, en arvannut, että filmi olisi niin pitkä. Ei sen puoleen, on nytkin valvottu näitä katsellessa.

Uusista katselukerroista ensimmäisenä näimme filmin Joosefista. Tämä elokuva herätti tytön mielessä eniten kysymyksiä.

JOOSEF


"Joosef oli Jaakobin rakkain poika ja veljet kadehtivat häntä. Eräänä päivänä, kun veljet ovat kaitsemassa lampaita Joosef houkutellaan ansaan. Veljet myyvät Joosefin ohikulkevalle kauppiaalle ja hän päätyy faaraon hoviin, hoviherra Potifarin orjaksi. Potifarin vaimo rakastuu komeaan Joosefiin ja suuttuu, kun ei saa osakseen Joosefin huomiota. Joosef osaa selittää faaraon unet ja faarao tekee Joosefista koko Egyptin talouden hoitajan. Jänittävä draama rakkaudesta, mustasukkaisuudesta, petoksesta ja anteeksiannosta."

Alkuperäisnimi: The Bible / Joseph Kesto: 3 h 8 min Genre: Draama Kuva 4:3 Valmistusvuosi: 1995 Englanninkielinen, tekstitys: suomi, ruotsi, norja, tanska Suositusikä: 7 Dvd yksityiskäyttöön.(Tiedot:Nettikirjakauppa)

Ikäraja 7. Ohjaaja: Roger Young
Esittäjä Ben Kingsley, Paul Mercurio, Martin Landau, Lesley Ann Warren
Julkaisuvuosi, julkaisija Pan Vision Oy 1995
Laatu dvd
Koko 3h 8min
(Tiedot: Kotimaayhtiöiden kauppa)


Pidin kyllä tästä elokuvasta ainakin sen verran, että jaksoin sen katsoa. Oli siinä paljon historiallisestikin kiinnostavaa. Jotain naiivin keinotekoista siinä loppupuolella mielestäni oli, mutta en nyt muista mitä.

Kuvasta jäi mieleen se, että kyllä Jumalan käyttöön tarkoitetujen ihmisten pitää käydä kova koulu. Onneksi Joosef ilmeisesti läpäisi suurimman osan tenteistä.


DAVID dvd

"Jumala antaa Israelin kansalle kaksi kuningasta profeetta Samuelin kautta. Toinen on suuri soturi Saul, joka vähitellen pettää Jumalan - ja toinen on Daavid, Goljatin voittaja. Daavid tuottaa kunniaa Israelille, mutta sitten hänkin tekee syntiä Jumalaa vastaan - hän viettelee kauniin naisen ja pitää huolta, että tämän mies tapetaan. Kuolema ja väkivalta jatkuu siitä lähtien hänen oman perheensä parissa."

Alkuperäisnimi: The Bible / David Kesto: 3 h 13 min Genre: Draama Kuva 4:3 Valmistusvuosi: 1996 Englanninkielinen, tekstitys: suomi, ruotsi, norja, tanska Suositusikä: 11 Dvd yksityiskäyttöön.
(Tiedot:
Nettikirjakauppa.com )

"Raamattu -sarjan korkealaatuinen draamaelokuva Davidin elämästä. Ikäraja 11v. Ohjaus: Robert Markowitz

Esittäjä	Jonathan Pryce, Nathaniel Parker, Sheryl Lee, Franco Nero
Julkaisuvuosi, julkaisija	Pan Vision Oy 1996
Laatu	dvd
Koko	3h 13min

(Nämä tiedot: Kotimaa-yhtiöiden kauppa)

Filmissä näytetään toinen toistaan verisimpiä taisteluja kerta kerran perään. Kyllä Davidista kerrotaan muutakin, mutta jotenkin tulee vaikutelma, että elokuvassa olisi voitu enemmän kertoa Davidin muustakin elämästä kúin lukuisista sodista.

Katkelma elokuvasta:


Kuitenkin vaikutelmaksi jäi, että jos mitä, niin meidän tulisi erityisesti rukoilla sitä, että Jumala pitäisi meidät lähellä itseään ja vaikuttaisi niin, ettemme pääsisi etääntymään hänen tuntemisessaan.


SALOMO dvd

"Ennen kuningas Daavidin kuolemaa riidellään kenestä tulee hänen seuraajansa. Daavidin lempipoika Salomo voittaa vanhemman veljensä ja hänestä tulee siten Israelin kuningas. Ajan myötä kansa alkaa ylistää ja kunnioittaa Salomoa hänen viisautensa ja oikeudenmukaisuutensta takia. Vieraita saapuu kaikkialta maailmasta ja heidän joukossaan saapuu Saaban kuningatar, jonka kauneutta Salomo ei pysty vastustamaan.
Pääosa: Ben Cross
Kesto : 193 min. (DVD)
(Suositusikäraja 12 v.)

Sisältää esitysoikeuden seurakuntien ja koulujen pääsymaksuttomissa tapahtumissa."
Nämä tiedot elokuvasta antaa Dei-kauppa.

Alkuperäisotsikko: The bible - Salomon

Ohjaaja: Roger Young
Pääosissa: Ben Cross, Vivica A. fox, David Suchet
Kesto: 193 min.
Kuvaformaatti: 4:3
Ääni: stereo
Kieli: englanti
Tekstitys: suomi, ruotsi, norja, tanska
Väri
K-11

(Nämä tiedot DVDnet)

Katkelma elokuvasta:

Tämä elokuva oli jollakin tavalla ainakin minulle pettymys. Se oli mielestäni aika kaupallinen ja keskittyi Salomon heikkouksiin, vaikka siinä yritettiinkin tuoda esille tämän viisaita päätöksiä ihmisten ongelmien ratkaisuissa. Ehkä Salomo oli monessa asiassa heikko - ainakin mitä naisiin tulee - niin hänen vahvuuksiaan ei kuitenkaan osattu kuvata kovin vakuuttavasti. Sillä kai Salomossa oli paljon hyvääkin vai oliko hän tosiaan vain Batseban poika, jolla oli armeijan verran vaimoja. Ainakin hän rikkoi monissa kohdin Jumalan käskyjä, uhrasi epäjumalille (ehkä vain muodon vuoksi vaimojaan ilahduttaakseen, mutta siinä olikin jo iso rikkomus).

No tämän filmin opetus oli kyllä myös hyvä. Vaikutelmaksi jäi, ettei huippuluokan viisauskaan auta, jos Jumalan tuntemus jää taka-alalle. Elämässä auttaa Jumalan etsiminen kaikessa. Ja meillä on nyt Jeesus, toisin kuin Vanhan Testamentin aikana.

Jumala ei sallinut sotaisan Davidin rakentaa itselleen temppeliä. Sen teki Salomo, Davidin ja Batseban poika. Tässä jotai näkymää Salomonin rakennuttamasta temppelistä:

Tunteja, hetkiä elämästä

15.10.08 keskiviikko

Eilen olimme taas K10:n Avolla. Menimme puolilta päivin. Lääkäriaika oli klo 13. Trombosyytit olivat laskeneet 15:een, taas niitä piti tiputtaa. Odotellessa Jasmine teki hienoja silkkikukkia Mirja Heinosen ohjauksessa. Seuraava lääkäriaika on viikon päästä keskiviikkona. Leukosyyttejä on veressä jo 50%.




K10:n Avolla oli anestesiatiimillä ruuhkaa, joten Jassu siirtyi päivystyksen puolelle, missä laitettiin viggo humautuksessa pikavauhtia. Jasminea itketti kovasti, kun hänet tuotiin sieltä takaisin. Jasmine oli aika itkuinen vielä pitkän aikaa, mutta hänhän ei ollut saanut syödä mitään maanantain jälkeen. Minulla oli mukana pakasteannos siskonmakkarakeittoa, mikä maistuikin Jasminelle hyvin. Sen pystyy kuumentamaan päivystyspuolen mikrossa. Nakkikeitto on tytön suosikkeja. Trombosyyttejä jouduttiin odottamaan kuten tavallista. Ne tulevat kahdeksalta luovuttajalta, enkä tiedä, missä vaiheessa ne laitetaan pusseihin ja onko niitä valmiina veripalvelussa jossain jo, kun tarve tulee. Joka tapauksessa ne tilattiin Jasminelle tietääkseni vasta, kun verenkuva oli otettu. Tiedän, että joskus ne on tilattu Jasminea varten jo etukäteen. Tiputus alkoi klo 16:n jälkeen ja ongelmien kautta vigon poistoon päästiin klo 18 aikoihin. Jasmine katsoi kolme videota siinä odotellessa.

Ensimmäinen trombosyyttipussi tippui hyvin, toisen pussin kanssa oli siis vähän ongelmia, sillä Anne ei päässyt heti sitä laittamaan, vaan sen laittoi toinen hoitaja, joka oli kokemattomampi noissa tankkaushommissa. Trombosyytit oli vihdoin tiputettu jotain klo 18:n maissa. Anne päivystyspuolelta osasi hienosti käsitellä tyttöä, mutta viggon eli kanyylin poisto kädestä kuitenkin pelotti taas. Luottamus heidän välilleen syntyi kuitenkin heti.

Tällainen kuusi tuntia perpäivä sairaalassa ei ole mitään uutta meille. Näiden lähes kolmen vuoden aikana olemme tottuneet lähes päivittäisiin sairaalakäynteihin alkaen 2-3 tunnista aina 12 -13 tuntiin asti per päivä. Joskus lähes joka päivä, mutta yleensä ainakin kaksi kertaa viikossa. Nyt käynnit on viimeisen kuukauden aikana tiputettu yhteen käyntikertaan viikossa.
Jasmine halusi vielä kaupungille, joten päästyämme lähtemään kotiin päin, menimme katsomaan Jasminelle hametta. Löysimme sentään yhden kelvollisen, tosin vähän hassun näköisen ja harmaan pussihameen.
Tytön kaipaamia kauniita mekkoja ei löydy mistään, tai sitten en tiedä oikeita kauppoja.

Tänään vähän aikaa sitten soitin hoitajalle Jasminen eilisen verikokeen vastauksista. Blasteja on veressä jo 90%. Auttaisiko Jumala meitä vielä viime hetkellä vai ottaako hän tytön pian luokseen?

Tänä iltana menemme saunaan.

Olimme pari päivää sitten vielä pikakäynnillä Ateneumin taidemuseossa. Siellä oli kauheasti porukkaa museon 120-vuotisjuhlallisuuksien takia. Kuvia sai ottaa vain porrastasanteella, jossa valaistuksena olivat vain nykytaiteilija Charles Sandisonin (s. 1969) tilateos: valoina seiniin ja kattoon heijastetut lukemattomat sanat tekstinpätkät (Mika Waltaria), jotka olivat jatkuvassa liikkeessä.

Kuvat nykytaiteilija Charles Sandisonin (s. 1969)valoteoksista Ateneumin porraskäytävässä.

Uutisia ja myrkkyjen syömistä

13.10.08 maanantai

Tiede-lehti julkaisi 9.10.08 seuraavan uutisen:
"Morfiinia tehokkaampi kivunlievittäjä löytyi
Suomalais-yhdysvaltalainen tutkimus johti kivun säätelyn jäljille.
Helsingin yliopiston professori Pirkko Vihkon tutkima pap-entsyymi eli eturauhasen hapan fosfataasi paljastui yllättäen kahdeksan kertaa morfiinia tehokkaammaksi kivunlievittäjäksi.
Kun frap:ia tutkiva Mark Zylkan johtama yhdysvaltalaisryhmä ja Vihkon suomalaisryhmä yhdistivät voimansa, selvisi että kyseessä oli yksi ja sama molekyyli.
Lisäksi tutkimusryhmät onnistuivat selvittämään, kuinka pap toimii hermosoluissa. Se muuttaa kipua tuottavaa adenosiinitrifosfaattia (atp) kipua hillitseväksi adenosiiniksi.

Tämä ylempänä oleva kuva Jasminesta on viime kesältä.

Jasminelle on määrätty morfiinijohdannaisia lääkkeitä, mutta Jumalalle kiitos, vain Dolmed-nimistä lääkettä on jonkin verran jouduttu käyttämään. Celebra menee hänellä päivittäin. Tyttö ei ole valitellut kipuja, puutumista kyllä. Lääkäri sanoi, että syöpäsolujen lisääntyminen ei aluksi välttämättä tunnu kipuna, vaan jollain muulla tavoin.

Toinen huomattava uutinen on tältä päivältä. Laitan sen tähän kokonaisuudessaan, sillä uskon, että tällä löydöllä tulee olemaan merkitystä syövän hoidossa:
Miehen kiveksistä kelvollisia kantasoluja [13.10.2008]
Saksalaistutkijat onnistuivat kypsyttämään miehiltä noukituista siittiöiden esiasteista monenlaisia soluja.
Kivesten tuottamat solut on todettu lupaaviksi kantasoluiksi hiirillä – ja nyt myös miehillä.
Asian vahvisti Thomas Skutella ryhmineen Tübingenin yliopistosta Saksasta. Ryhmä imuroi miesten kiveksistä siittiöiden esiasteita eli spermatogonioita, ja kasvatti niistä eri yhdisteiden avulla haluamiaan soluja.
"Saimme kypsytettyä niistä niin ihoa, rustoa, luuta, lihasta kuin hermosolujakin", Skutella sanoo.
Tulos vahvistaa toiveita, että kiveksistä saataisiin käypä kantasolujen lähde. Siittiökantasolut kun päihittäisivät alkiokantasolut paitsi kätevyydellään –spermatogonioitahan voidaan imuroida kiveksistä nopeasti ja helposti – myös siksi, että niitä ei koske samat eettiset kysymykset kuin alkiokantasoluja.
Tutkijat kuitenkin jarruttelevat innokkaimpia huomauttamalla, että Skutellan valmistavat solut eivät ole yhtä monikykyisiä kuin alkiokantasolut. (Tiede-lehti)

13.10.2003 Kantasolujen kyvyt kyseenalaistettiin
Monikykyisiä kantasoluja on vain 0.01-0.05 prosenttia luuytimen kaikista soluista.

Nämä uutiset ovat Tiede-lehdestä.

Kipulääkkeistä sen verran, että esim. Celebra on tosi kamala lääke.
Sitä on kuitenkin myyty reilulla 500 000 eurolla (Taloussanomat). Sen haittavaikutuksista kirjoittaa City-lehdessä CodedLife:

"Celebra
En ole mikään kipulääkkeiden suuri kannattaja, mutta piti hakea resepti sitkeään rasitusvammaan. Kahden päivän Celebra-tulehduskipulääkkeen syömisen jälkeen pakki on aika lailla sekaisin. Luin huvikseni pakkausselosteen ja mahdolliset haittavaikutukset:

Yleiset (alle yhdellä potilaalla kymmenestä, mutta useammalla kuin yhdellä sadasta)
- poskiontelotulehdus; ylähengitystieinfektio
- unettomuus
- huimaus
- nielutulehdus; nuha
- vatsakipu; ripuli; ruoansulatushäiriöt; ilmavaivat
- ihottuma
- ääreisturvotus/ylimääräisen nesteen kertyminen kehoon.

Melko harvinaiset (alle yhdellä potilaalla sadasta, mutta useammalla kuin yhdellä tuhannesta)
- virtsatieinfektio
- anemia
- veren liian suuri kaliumpitoisuus (hyperkalemia)
- ahdistuneisuus; masennus; väsymys
- näön hämärtyminen; lisääntynyt lihasjänteys; tuntoharhat
- korvien soiminen
- sydämentykytys
- kohonnut verenpaine
- yskä; hengenahdistus
- ummetus; röyhtäily; mahatulehdus; suutulehdus; oksentelu
- poikkeava maksan toiminta
- nokkosihottumasuu
- jalkakrampit
- rentuneet ASAT-, ALAT-, kreatiniini- ja urea-arvot.

Harvinaiset (alle yhdellä potilaalla tuhannesta, mutta useammalla kuin yhdellä kymmenestätuhannesta)
- valkosolujen niukkuus (leukopenia); verihiutaleiden niukkuus (trombosytopenia)
- lihasten yhteistoimintahäiriö; makuaistin muutokset
- pohjukaissuolen, mahalaukun ja ruokatorven haavaumat; nielemishäiriöt; suolen puhkeaminen; ruokatorvitulehdus; verta ulosteessa
- hiustenlähtö; valoherkkyys.
Celebran markkinoille tulon jälkeen on ilmoitettu myös päänsärkyä, pahoinvointia ja nivelkipua. (Huom. No onko ihme edellä mainittujen haittavaikutusten valossa?!)

Tämä oli vuodelta 2004. Vuoden 2006 selosteeseen on lisätty bonuksena aivohalvaus."
Näin siis kirjoitti joku kipulääkkeitä tarvinnut toimittaja(?) City-lehdessä.


Jotkut asiat sairaalassa tulevat hyvinkin tutuiksi. Esimerkiksi käsienpesu ja alinomainen desinfioiminen.

Syöpä on niin paha sairaus, että saattohoidossa lääkkeeksi määrätään kai mitä myrkkyjä vain kipuja lievittämään. Nyt vaan epäilen, että Jasminen jatkuvat päänsäryt ovatkin voineet johtua tästä lääkkeestä, sillä Celebra on ollut hänellä käytössä jo pitkään. Ja mitä Celebra on tehnyt Jasminen trombosyyteille? Ne ovat muutenkin olleet vähissä ja sitten Matti Korhonen määrää hänelle Celebraa! Tai enhän minä voi tietää, mitä lääkettä tyttö tarvitsee. Yritän kaikesta huolimatta luottaa myös lääkäreihin (vaikka vaikeaa se on).
Punaisella merkittyjä oireita on Jasminella ollut paljon.

Sitten jotain Dolmedista:

Dolmed
Vaikuttava aine

Metadoni, joka on sukua morfiinille.

Käyttötarkoitus

Lääkettä käytetään ankarien kipujen lievitykseen.

........................................................................

Jasmine on saanut sytostaattihoitoja aluksi keskuslaskimokatetrin kautta ja kesäapulaisina toimineiden hoitajien rikottua Jasminen katetrin tyttö on syönyt sytostaatteja yli kaksi vuotta ALL:n hoitoina. Jasminelta on jäänyt joitakin, kaksi tai kolme vahvoja suonen sisäisiä sytostaattihoitoja saamatta, mutta kyllä häntä on myrkyillä hoidettu pitkään. Noiden myrkkyjen jälkeen tulevat sitten vahvat morfiinilääkkeet kipuihin, jos Jumala ei puutu tytön tilanteeseen ja paranna häntä leukemiasta.


Jos mietit, mitä kuvassa lukee, niin siinä on seuraavanlaisia tekstejä:
Kynnen alla Suomen väkiluku mikrobeja
Tulehduksessa maailman väkiluku mikrobeja
Sormuksen alla Euroopan väkiluku mikrobeja

Oikealla puolella on teksti: Huonoimmin puhdistuvat kohdat

Elokuvissa

Perjantai 10.10.08

Koko eilisen päivän Jasmine pelasi tietokoneella Shark talea, Hain tarinaa. Kyseinen peli on aika hienosti tehty eikä se ole pyssyn paukuttelua ja ainaista tappelua, kuten useimmat lasten ja nuorten tietokonepelit. Se on tosin englanninkielinen, mutta ei se ole Jassua haitannut. Ihmeen hyvin hän selvittänyt ko. pelin vaihe vaiheelta. Ehkä niitä ei aivan aikuinen jaksaisi pelata, mutta aika paljon siinä on haastetta isommillekin kuin myös Srek-pelissä, jota Jasmine myös on ollut innostunut pelaamaan.



Olimme tänään perjantai-illan 20.15 näytöksessä Kinopalatsissa katsomassa Nikoa - lentäjän poikaa.
Tänään oli tämän Niko - lentäjän poika -elokuvan ensi-ilta. Yritimme ensin Tennispalatsiin vähän aikaisempaan näytökseen eli 18.15 esitykseen, mutta en saanut taksia ja niin elokuva oli jo ehtinyt mennä 20 minuuttia, kun olimme Tennispalatsin luona. Kinopatsissa oli näytös klo 20.15 ja niin ostimme liput siihen. Odotellessamme kävimme Coffee Housessa teellä ja syömässä puolikkan palan gluteenitonta Daim-kakkua kumpikin.

Katso katkelmia Niko, lentäjän poika elokuvasta:




Niko - Lentäjän poika

Tunnetaan myös nimillä: Niko & The Way to the Stars

Tuotantovuosi: 2008

Ohjaajat: Kari Juusonen ja Michael Hegner

Käsikirjoittajat: Hannu Tuomainen, ja Marteinn Thorisson

Pääosissa: Elina Knihtilä, Hannu-Pekka Björkman, Juha Veijonen, Jussi Lampi, Minttu Mustakallio, Olli Jantunen, Puntti Valtonen, Risto Kaskilahti, Tommi Korpela, Vesa Vierikko, Vuokko Hovatta

Maat: Suomi, Tanska, Saksa, Irlanti

Kielet: suomi

Pituus: 80 min

Genret: Seikkailu, Animaatio

Elokuva on siis suomalaisten käsialaa ja todella korkeatasoinen animaatio. Animaatioiden tekemisessä ollaan edistytty huimaa vauhtia viime vuosina. Tämä on erinomaista työtä, hatunnosto tekijöille. Aivan Disney`n tasoa.

Tallilta ja Lastenmuseosta

9.10.08
Eilen oli upea aurinkoinen ja suhteellisen lämmin päivä. Lähdimme heti aamulla Tuomarinkylän tallille. Jasminella oli ratsastusaika klo 10. Urjala-heppa oli nyt tuttu, eikä tyttö tuntunut pelkäävän yhtäkään isoa hevosta, vaikka minä kyllä arkailin niitä niiden valtavan koon takia.

Lähes kaikkien hevosten karvoja oli leikattu. Omituinen kuviointi oli muka hienoa ja hevosille tulisi hiki,jos karvoja ei leikata, kaikissa omissa uusissa talvikarvoissaan. Todella kummallista. Jos hevonen alkaa kasvattaa talvikarvaa, niin luulisi sen niitä silloin tarvitsevankin. Koirakin kasvattaa talvikarvan tarjetakseen paremmin. Hevosten karvojen singlauskuviointi näkynee joten kuten, vaikka kuvien laatu onkin kyseenalainen. Minulla olisi Macissä Fotoshop eli kunnollinen kuvankäsittelyohjelma, mutta en ole laittanut konetta nyt edes käyttökuntoon. On joko maalla tai varastoituna.



Jasmine oli hevosista aivan innoissaan samoin kuin koiranpennusta, joka tuli hänen luokseen ja kellahti selälleen rapsuteltavaksi.

Olisi luullut, että kuvia olisi nyt ollut helppo ottaa ja niistä olisi automaattisesti tullut hyviä, koska päivä oli upeimmillaan. Mutta päinvastoin, kännykkäkamera teki todelliset kepposet, kuvista tuli melko lailla joko ylivalottuneita tai jopa liian tummia. Jos joku jotenkin onnistui, varjoista tuli tummia ja kuvat ovat melkein kovakopioita.

Sitä se on, kun tulee oikein laiskaksi ja ottaa kuvia vain kännykällä. Olen sentään käynyt Taideteollisen korkeakoulun valokuvauskurssiakin kokonaisen vuoden muiden taideopintojen ohella! Ja meillä on kaksi järjestelmäkameraa, muutama tavallinen kamera ja digikameroitakin jotain kolme kappaletta. Ja sitten kuvaan vain kännykällä. OHHOHOIJAA. No, turha sitä on puolustella sillä, että olen nykyisin keskittynyt vain Jasminen hoitamiseen ja yritän vain selviytyä päivästä toiseen. No, tähän asti kännykamera ei ole minua tällä tavalla pettänyt, vaan kuvista on mielestäni tullut aivan riittävän hyviä blogissa käytettäviksi. Tietysti näistäkin saa kuvia käsittelemällä kohtalaisia ja latasinkin uuden ja ilmaisen kuvakäsittelyohjelman netistä tähän PC-läppäriin, kun en jaksa ruveta kasaamaan MacIntoshia nyt tähän hätään. On tosin typerää ottaa suoraan huonolaatuisia kuvia, joita sitten rupeaa korjailemaan. Kännykkäkuvista tulee suoraan jpg-kuvia eli ne ovat heti huonompia kuin tiff-kuvat tai jopa gif-kuvatkin.

Jatkan tässä aikaisempaa kirjoitteluani eilisen tapahtumista.

Jasmine kävi siis eilen aamulla innoissaan taas Tuomarinkylän tallilla ratsastamassa. Ilma oli mitä hienoin. Muitakin oli aamuratsastuksella.




Urjala, Uppis, Nalle -rakkaalla lapsella on monta nimeä - 20-vuotias suomenhevonen kulki vakaasti ja varmasti eteenpäin Tanjan ohjauksessa. Tanja 15 vee oli Tuomarinkylässä työharjoittelussa ja vei Uppista Ja Jasminea hienosti tuttua reittiä, mutta unohti välillä puitten alta kukiessa, miten korkea heppa Urjala on ja miten korkealla Jassun pää keikkuu ja niin puiden oksat pyyhkäisivät tytön naamaan vitsan tavoin pari kertaa. Onneksi tyttö pysyi tanakasti satulassa. Olisi ollut kamalaa, jos Jasmine olisi pudonnut, vaikka trombosyyttejä tiputettiinkin maanantaina. Ja olisi siinä voinut mennä vaikka luita poikki, kun pudotus oli lähes pari metriä. Tässä tilanteessa se olisi ollut tosi kamalaa.

Ratsastamisen jälkeen menimme Tuomarinkylän kartanon kahvilaan. Jasmine söi vuohenjuustosalaatin tai siis jotain siitä annoksesta, koska se oli ainoa, mitä koko hienossa ravintolassa ja kahvilassa oli keliaakikolle. Tarjoilija oli jotensakin suomea puhuva venäläinen. Katselin ikkunalaseja ja ne näyttivät ainakin vanhoilta käsityönä tehdyltä lasilta.

Tuomarinkylän kartano -kahvila ja ravintola

Itse vanha kartanorakennus.

Piha-alueen vanhoja lehmuksia.

Vanha puutalo kartanon sivulla alempana rinteessä.

Ihailtuamme aikamme maaseudun rauhaa Helsingin Pakilassa ja kaunista kartanomiljöötä suunnistimme Lastenmuseoon, joka oli aivan kartanon pihapiirissä. Seinustalla ulisi puinen susi äänettömän vaikuttavasti ja ikkunalla oli puinen leikkihevonen.



Lastenmuseo sijaitsee kartanoalueen vasemmassa reunassa olevassa matalassa kivirakennuksessa. Näyttelyihin ei peritty pääsymaksua.

Heti ensimmäisessä huoneessa saattoi käydä pistämässä kätensä suuren kalan suuhun - jos uskalsi.
Saattoi myös kokeilla lehmän lypsämistä, tosin utareet olivat kovaa muovia. Hevoskärrit kertoivat ajasta, jota ei enää paljon Suomessa ole.


Yhdessä isossa huoneessa saatoi istua piirtämään ja toisessa pienessä huoneessa kuunnella lintujen laulua satakielestä naakkoihin. Perimmäisessä huoneessa oli oikea pyörivä karuselli pieniä kävijöitä varten. Siinä saattoi pyöriä pari minuuttia erilaisten eläinhamojen selässä.

Näyttely ei ollut mitenkään vaikuttava, eikä sen tekemisessä ollut kauheasti nähty vaivaa, mutta vietimme siellä kuitenkin aikaa ainakin tunnin tai puolitoista. Jasmine nimittäin innostui piirtämään.






Vietettyämme siis pitkän tovin Lastenmuseossa Jasmine halusi vielä ehdottomasti hevosia katsomaan ja niin suunnistimme vieressä olevalle tallille takaisin. Vähän aikaa sitten ulkona olleet hevoset olivat poissa ja Jasmine halusi mennä vielä sisältä katsomaan, olivatko hepat pilttuissaan. Ja siellähän ne olivat kaikki lähes kaksikymmentä hevosta ja kaksi ponia. Kylläpä Jasmine oli ihastuksissaan hevosia katsellessaan. Varpusia lenteli sirkuttaen talliin sisälle ja ulos. Mennessämme tallille seppä oli kengittämässä tallin toista suomenhevosta. Nyt siellä ei ollut kuin Tanja ja joku ratsastamaan lähtevä näkövammainen nainen.

Ratsastuksen päätteeksi Jasmine oli antanut Urjalalle mukanamme tuomia porkkanoitaja ison omenan, jonka Tanja lupasi palotella ja antaa hepalle myöhemmin. Sitten annoimme porkkanoita vielä muillekin hevosille. Harmi, että meillä oli vain yksi pussillinen porkkanoita. Siitä ei riittänyt kaikille. Kaksi poniakin jäivät ilman. Hevoset olivat kuitenkin kaikki hyväkuntoisen näköisiä.

Tässä vieläkuvia pihalla olleista hevosista, osa oli aitauksissa tosin ei tämä jäykkä,mutta erittäin kiltti yksilö.
Nämä hepat olivat ulkona, kun Jasmine tuli ratsastamasta.